Ammuin marraskuussa 11 piikkisen  hirvisonnin.  Keitin pään ja putsasin huolellisesti lihat pois,
sahasin ja valkaisin. Kaikki putsattu lihoista, siis aivokoppa, korvakäytävät ym. missä vähääkään
voi lihaa olla.  Nenärustot kaikki poistettu.  Valkaisukin tehty vetyperoksilla+liitujauholla moneen
kertaa.  Fairyvedessä ja konetiskiainevedessäkin olen sarvia liottanut useaan kertaan,
mutta silti ne aina vaan haisee niin pahalle, että jos krapula-aamuna nuuhkasis ni laatta lentäs
peräseinään.  Jos seinälle sarvet laitan niin vaimo ottaa ja lähtee!
Mistä apu hajuun, hyvät neuvot tarpeen?

No toisaalta aivan sama vaikka vähän olisi jäänyt lihaakin, niin sekin lopettaa haisemisen kun kuivuu.
Älä nyt enää ainakaan vedellä sitä luuta lotraa, sillä sehän vaan silloin pysyy märkänä ja jatkaa mätänemistä. (myös seinätasoite jossa on yhtenä aines-osana luujauho alkaa haista suljetussa astiassa muutamassa päivässä suhteellisen voimakkaasti. Heikkovatsaisemmat saattavat jopa oksentaa).
Uita sitä vaikka spriissä pari tuntia (no vaikka se onkin joidenkin mielestä alkoholin väärinkäyttöä)...
No ei ehkä kannata virosta lähteä pirtua hakemaan, vaan voit käyttää rautakaupasta saatavaa Sinol - nimistä teollisuusjuomaa.
Se kuivattaa luun ja viimeisetkin jäänteet eloperäisestä materiaalista.
(näin ainakin vanhojen oppien mukaan täytettävien eläintenkin kallot käsitellään mikäli halutaan käyttää pään muotoilun pohjalla sitä eläimen omaa kalloa jolloin saadaan hampaatkin näkyviin).

Kiitos vinkeistä!  Luu oli lähtenyt mätänemän jonkin bakteerin seurauksena, eli kallo liian kauan liossa
konetiskiaine/fairy vedessä.  Putsasin kaiken ruskeahkon, pehmeän, haisevan luuaineen pois lähinnä
aivokopan takaa takaraivon kohdalta ja se auttoi.  Valkaisin vielä uudestaan vetyperoksilla ja huomasin hajun lähes kadonneen.  Nyt sarvitrofee kuivamassa ja pian koristaa seinää. Siis liika
ei kannata liottaa ettei bakteerit iske!  t. Busteri09