Viime kaudella jäätiin ilman metso/koppelosaalista, mikä tosin ei ollut yllätyskään lintukannat huomioon ottaen. Yksi ampumatilanne toki saatiin, mutta siinäkin siivitettiin metson lentoa kahdella kirkkaalla pummilla ja tuhannella perkeleellä.
Itselläni on metsästyskortti ollut reilut 10v ja sinä aikana on jokunen musta ja kirjava päätynyt ruokapöytään. Vaivaa niiden eteen on joutunut näkemään paljon, mutta osansa on tuurillakin. Parissa tapauksessa mm. ajokoira on säikäyttänyt linnun sopivasti haulikkohollille, josta saalis on korjattu talteen. Pari kertaa taas on käynyt niin, että kilometrien taivalluksen, satojen hirvikärpästen sekä pitkän ja hiostavan haukulle johtaneen ryömimisen jälkeen on koettu koiruuden kanssa onnistumisen riemua.
Mielenkiintoinen, kunnioitusta herättävä ja minun silmissäni yksi suomen arvokkaimmista riistalinnuista, joiden eteen tekee mielellään joskus turhaakin työtä.
